Kuten hiljaiselosta voi päätellä, täällä ei ole sujunut ihan putkeen. Viime keskiviikosta alkaen olen syönyt enemmän tai vähemmän SD-ohjeet unohtaen ja sen huomaa. Liikkunut olen sentään (lauantaina kevään eka kymppi - hirveän raskas vastatuulilenkki sykkeet tapissa, mutta kymppi kuitenkin), mutta suuhun on mennyt paljon sellaista, mitä ei olisi kannattanut suuhun laittaa. Vaaka palkitsi kaikesta tästä ihan hirveillä turboplussalukemilla (eilen 71,3 eli sata grammaa vajaa se mistä lähdin SD-yritelmäni aluksi). Siitä onneksi tultu alaspäin ja fiilis oli tosiaan turvonnut eli en olettanutkaan kaiken olevan läskiä.
Nyt mietinnässä, että miten jatkaisin. Alunperinkään en noudattanut SD:n ohjeita kovinkaan orjallisesti. Tuloksetkaan eivät olleet niin hyviä, mitä ne voisivat olla jos ohjeita seuraisi tarkasti. Aamupalapuurosta mun on vaikea luopua, mutta lounassalaatti on tuntunut hyvältä ja sitä varmaan jatkan joka tapauksessa. Herkkujakin voisi syödä joskus ihan sallitusti, koska en usko mihinkään lopun elämää kestävään totaalikieltäytymiseen. Ja parastahan olisi opetella sellainen elämäntapa, jota voisi noudattaa koko elämän.
Liikunnasta nautin nyt todella paljon. Aamulenkkien kanssa olen ollut hieman laiska. Tänäänkin heräsin 5.15, hetken arvoin ja seuraavaksi havahduin 5.40 toteamaan, että enää ei ehdi. Harmitti! Pitäisi mennä aiemmin nukkumaan JA nousta siitä ensimmäisestä fiiliksestä huolimatta. Kun kelloon herää, on oletettavaakin, että väsyttää. Kiipeilyyn olen ihan koukussa. Jos olisin lapseton sinkku niin kävisin varmaan vähintään 4 kertaa viikossa kiipeilemässä. Ihan mahtavan kivaa ja ihana huomata, että kehitystä tapahtuu. Sekä lenkkien, että erityisesti kiipeilyn kannalta olisi hyvä pudottaa painoa edes viitisen kiloa, mutta toisaalta olen BMI:n mukaan normaalipainoinen, joten ihan mahdotonta hätää ei ole. Toistaiseksi polvet ovat kestäneet hyvin lenkkeilyn ja kropan lihakset saavat enemmän voimaharjoittelua kiipeillessä kuin jos ylös kiivettävä ruho olisi esim. 10 kg kevyempi :D
Pointtina siis se, että kokeilisinko TAAS sitä, että yrittäisin tehdä järkeviä valintoja ruokapöydässä (SD:n opit mielessä), jättää herkut vähälle ja liikkua paljon. Eläisin niin kuin haluaisin oppia elämään seuraavat 40 vuotta. En ole hetkeen sovittanut viime kesän capreja, mutta tavoitteena olisi mahtua niihin tänäkin kesänä. Kroppa on muokkautunut jonkin verran viimeisen reilun kuukauden aikana kun olen liikkunut säännöllisemmin. En tiedä, että huomaako mittanauha sitä jos otan tuoreet mitat, mutta tunne on se, että erityisesti reisistä, selästä ja lantiosta on lähtenyt läskiä. Ehkä osa on korvautunut lihaksella, miksi vaaka ei erityisemmin reagoi. Mahasta saisi lähteä, mutta toisaalta sekin oli ihan kohtalainen parhaimmillaan tän SD-yritelmän aikana. Nyt näkyy ja tuntuu eiliset turpeudet, vaikka vaaka notkahtikin.
Hankalaa. Toisaalta haluaisin laihduttaa kerralla kunnolla (kurinalainen kuuri, jonka jälkeen olisin tyytyväinen lopputulokseen), toisaalta en usko kuureihin (laihduttavaan vaikutukseen kyllä, mutta painon ylläpidossa/hallinnassa se ei auta) vaan siihen, että opettelee kevyemmän tavan elää. Nyt tuntuis siltä, että lähtisin kokeilemaan kuitenkin tätä jälkimmäistä. Saa nähdä miten eukon käy.
Mutta kahtellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti