Resepti syksyyn

Lokakuu jo! En ole syksyihmisiä enkä kyllä talvi-ihmisiäkään. Joka syksy pimeys tuntuu vaan pimeämmältä ja väsyttävämmältä. Voisin melkein valita viime kesän kaltaiset vaihtelevat ja sateiset kelit koko vuodeksi jos vaan välttäisin pitkän syksyn ja talven. Mielummin siis vailla helteitä kuin syksyssä kärvistelyä. No joo, eipä multa kysytä :) Viime vuosina syksyistä on tullut raskaampia myös pielessä olleiden kilpirauhasarvojen vuoksi. En ihmettele, että vajaatoiminta sekoitetaan välillä masennukseen. Itselläkin se väsymys on todellan kokonaisvaltaista, aloitekyky ihan hukassa eikä oikein mikään huvita. Viime vuonna lääkitystä säädettiin loppuvuodesta ja kun se ei auttanut niin keväällä uudestaan. Nyt fiilis on ollut puolisen vuotta kilppareiden osalta tosi hyvä, joten luotto myös siihen, että syksyn pimeys tuntuu vähän vähemmän kamalalta. 

Esikoinen lokakuussa 2010

Tänä vuonna tarkoitus olisi keskittyä muutenkin toimimaan toisin. Kun väsyttää ja on pimeää niin liikunta jää. Mutta toisaalta liikkumalla se pimeys ei varmaan tuntuisi niin raskaalta. Viime syksynä liikunta oli ihan olematonta ja sen näkyi ja tuntui. Eikä vähiten kropassa. Kun olin keväällä ja kesällä tiivistynyt pienimpiin mittoihin sitten naismuistin niin syksyllä sitten paisuin taas ihan reilusti. Painoa ei tullut järjettömästi, mutta lihas väistyi läskin tieltä. Tänä vuonna tiivistymistä taas tapahtui kiitos kevään ja kesän liikuntojen. Erityisesti maha on edelleen kaukana vuoden takaisista "huippumitoista", mutta sitä suuremmalla syyllä nyt en kaipaisi mitään löysistymisiä. 

Tällä viikolla lintsailin taas aamulenkeistä, mutta aamulenkit olisivat just ne, joista pitäisi pitää kiinni. Kiipeilystä on tällä hetkellä helpointa pitää kiinni ja ihan kelpo viikko-ohjelma olisi 2 x aamulenkki ja 2 x kiipeily. Sitten viikonloppuna voisi käydä vielä pidemmällä lenkillä. Mitään massiivista edistymistä näillä lenkkimäärillä ei toki tapahtuisi, mutta tärkeintä olisi saada ylläpidettyä edes jotenkin tämä nykyinen kunto. Säännöllisiin lenkkeihin ehtona on leuto talvi. Lievä astma ei tykkää yhtään jos pakkasta on yli 5 astetta. Että vähän lunta ja leudot kelit kiitos! 

Yksi apukeino syksyyn on D-vitamiini. Aion nyt ottaa D-vitamiinilisää ihan reippaasti koko syksyn ja talven ja toivon, että siitä olisi jotain hyötyä väsymystä vastaan taistellessa. Itsellä annokset ovat vielä aika pieniä (30 mikrogrammaa), vaikkakin yli Suomen (pielessä olevien) suositusten. Mutta tiedän, että monet ottavat ihan reilustikin D-vitamiinia. Varmaan vähitellen lisään myös muita vitamiineja purkista. Oma ruokavalio ei varmastikaan ole riittävä kattamaan kaikkea tarvittavaa, joten purkkivitamiinit ovat tarpeen. Toivottavasti D-vitaamiini auttaisi myös vastustamaan talven tauteja. Influenssaa meillä ei ole sairastettu kertaakaan (rokote otettu epäsäännöllisesti, nyt varmaan työnantajan vaatimusten takia mun tulee otettua), perusflunssia oli viime talvena jonkin verran. Kuopuksella edessä toinen vuosi päiväkodissa, joten varmaan vastustuskyky paranee koko ajan. 

Nyt jo noin kuukauden olen panostanut yöuniin menemällä aiemmin nukkumaan. On muuten tuntunut olo ihan erilaiselta kun on nukkunut 7 tuntia kuuden tunnin sijaan. No seitsemän tuntia ei varmaan tule pimeimpänä aikana riittämään, mutta viikonloppuisin onneksi ehtii ottaa vähän takaisin. Tänä syksynä lisästressinä ei ole mitään lisäkoulutusta, kuten aiempina neljänä vuonna. Eli viikonloppuisin ehtii paremmin rentoutumaan ja lepäilemään. 

Reippaana kohti syksyä! Mitähän muuta vielä kannattaisi lisätä/vähentää syksyn edetessä?

P.S. Herkkulakkoilu sujuu kevyesti eikä mielitekoja ole oikeastaan ollenkaan. Lisäksi mukavaa on se, että paino lienee lievässä laskussa. Lievässä ja hitaassa tosiaan, mutta laskussa kuitenkin. Jos vielä pari viikkoa sitten paino oli 71 ja risat kiloa niin viikon verran olen ollut 70 kilossa (ja vähän päälle). Tänään vaaka näytti 70,3 ja eilen 69,9 kg. Josko vähitellen pääsisi alle 70 kilon?? (herkkulakon tarkoituksena ei ole ollut laihtua, mutta tietystikään en ole pientä painonpudotusta vastaan). Voisin kuvitella, että sokerien vähäisyys ruokavaliossa auttaa pysymään pirteänä, toisin kuin jatkuva sokerilla herkuttelu.