Sittenkin ihan kiva syksy

Mä olen suhtautunut syksyihin viime vuosina todella negatiivisesti, jatkuvaa pimeyttä ja erityisesti jatkuvaa, kamalaa väsymystä. Tänä vuonna ennakkokäsitys oli yhtä negatiivinen, mutta olenkin päässyt yllättymään positiivisesti. Virtaa tuntuu olevan selvästi enemmän kuin monenakaan viime vuonna. Syitä tähän on varmasti monia:

Kilppariarvot lienevät pitkästä aikaa syksyn aikana kuosissa. Mullahan ei merkittäviä poikkeamia ole (arvot ovat pääasiassa viitteissä), mutta jo pienetkin muutokset tuntuvat voinnissa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat mulla totaalinen väsymys ja aloitekyvyttömyys. En yhtään ihmettele, että tila voidaan sotkea masennukseen. Tuntuu myös, että väsymys ei meinaa mennä nukkumalla ohi. En tiedä, että eleleekö mun kilpirauhasasiat vuosirytmin mukaisesti ja jostain sääilmiöistä johtuen tilanne heikenee syksyisin vai onko kyse sattumasta? Viime marraskuussa nostettiin Thyroxin-annostusta, mikä ei muuttanut arvoja/oloa paljonkaan ja keväällä tehtiin vielä toinen nosto. Nyt tuntuu hyvältä. Toivottavasti näin myös jatkuu.

Toisena, erittäin tärkeänä tekijänä lienee kunnollisemmat yöunet. Ollaan miehen kanssa menty aikaisemmin nukkumaan. Yleensä kympin aikoihin ollaan sängyssä ja pienen kirjan lukemisen jälkeen viimeistään 22.30 valot jo sammuksissa. Lisäksi lasten yöhulinat ovat radikaalisti vähentyneet kun unikoulut ovat tuottaneet tulosta ja niiden myötä lasten vaeltelut meidän sänkyyn ovat jääneet pois. Esikoinen herää vähintään kerran yössä vessaan, mutta kuopus nukkuu melkein aina yönsä putkeen heräämättä. Heräävät tosin melko aikaisin....

Liikunta! Monena syksynä liikunta jää, koska väsymys ja lamaannus. Tänä syksynä liikunta on toistaiseksi maistunut ja liikkuisin enemmänkin jos olisin lapseton sinkku, tai ainakin lapsiperheetön. Onneksi olen saanut ujutettua liikuntaa kiireiseen arkeen. Lenkillä olen käynyt vähän epäsäännöllisemmin, mutta kuitenkin se on pysynyt mukana arjessa. Valitettavasti aamulenkeille on käynyt hiukkasen huonosti, mutta ehkäpä pääsen epäsäännöllisesti aamuisinkin lenkeille. Hyvä lenkkirytmi viikossa voisi olla sellainen, että kävisin kerran viikossa aamulenkillä ja 1-2 x viikonloppuna. Toivoisin, että tuo riittäisi ylläpitämään jonkinlaista kuntoa?? Varsinkin kun lisäksi kiipeily on suht hyvä aerbisen kunnon kehittäjä. Siitä olen ylpeä, että viime viikolla työreissussa ulkoilutin molempina aamuina viiden jälkeen lenkkareita hotellin salilla. Aerobiset treenit olivat vain puoli tuntia, mutta riittivät hyvään oloon ja päivän käynnistämiseen. Hotellin aamiainen maistui entistä paremmalta treenin jälkeen.

Kiipeilystä olen pitänyt kiinni ja käyn kiipeilemässä säännöllisesti 2 x vko. Viime viikko oli tosin poikkeus, koska työmatka ja lauantainakin meni koko päivä ystävän juhliin. Tänän vielä päälle iltaduunia ja lasten harrastuksia sekä pakkaamista reissuun, joten aikaa ei yksinkertaisesti ollut. Varsinkin kun piti yrittää pitää kiinni jostain nukkumisrytmeistä. Mutta muuten kiipeilyt sujuvat ja tulee käytyä säännöllisesti. Tälle viikolle itseasiassa jo 3 kiipeilyä tehty. Ja harkitsen huomiselle neljättä. Ostin nimittäin vuosikortin eli enää ei sido aukioloajat. Vuosikortista tuli niin hyvä tarjous, että en voinut olla tarttumatta. Nyt siis pidettävä innostusta yllä. Minkähänlaisia tuloksia sitä uskaltais haaveilla vuoden päästä olevan?

Muitakin pirteyttä edistäviä tekijöitä on, kuten se, että mulla ei ole enää työn ohessa tehtäviä opintoja. Ja vähäisempi herkuttelu, ehkä silläkin on merkitystä. Nyt tosin olen lipsunut lakostani, mutta onpa kiva huomata, että lipsuminen ei ole automaattisesti johtanut järkyttävään mässäämiseen vaan olen pysynyt kohtuudessa. Niin ja tän syksyn kelit ovat olleet mukavat, kuivaa ja lämmintä on riittänyt. Eilenkin auton mittari näytti +12 (eilen ei tosin ollut kuivaa). Toiveissa on leuto ja vähäluminen talvi!

Nyt lounasta kokkaamaan.