keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Nolostihan tässä sitten kävi...



Blogin hiljaiselon syyn monikin voi arvata. Eipä onnistunut karkkilakko. Enpä oikeastaan edes yrittänyt. Noloa, mutta eipä sitä saa enää korjatuksi. Ehkä taas opin jotain, tai muistin sen, että mulle ei mitkään totaalikieltäytymiset sovi. Sovi ja sovi, mutta itsekuri ei riitä enkä toisaalta haluakaan olla niin ehdoton minkään kieltämisessä. Tai että parhaiten laihdun ja saan parannettua syömisiä - ja mikä tärkeintä pidettyä painoni - kun noudatan sellaista linjaa, jota voin noudattaa vaikka lopun elämääni. Eli blogin nimestä huolimatta tarkoitus ei ole lähteä lakkoilemaan vaikka selvää vähennystä tavoittelenkin.

Jos jotain positiivista loppuvuoden lipsuiluista pitää etsiä niin kaikesta huolimatta paino jopa ihan vähän laski juuri ennen joulua. Onneksi mitään massiivisia turboja en siis kerännyt ennen joulua. Jouluna kylläkin. Kolme päivää söin kaikkea mitä tarjottiin ja myös suklaata, mutta en kyllä voi väittää mässäilleeni ihan järjettömiä määriä. Silti vaaka näytti noin 2,5 kiloa plussaa joulua edeltäviin lukemiin. Oletin, että parin päivän päästä helpottaa, mutta nehän näyttivät jämähtävän oikein viihtymään vyötärölle. Onneksi tänään vihdoin vaaka näytti tavanomaisempia lukemia. Vielä ollaan noin kilon päässä niistä enkoista, joihin pääsin elokuun lopussa ja toisaalta myös samoissa lukemissa piipahdettiin just ennen joulua.

No miten tästä eteenpäin uuteen vuoteen? Hieman jo otin etukäteen tuntumaa kevyempään elämään kun eilen nautiskelin salaattia lounaaksi eikä meillä ollut mitään herkkuja kotona vuoden vaihtumisen juhlintaan. Ei karkkia, ei sipsejä, eikä alkoholia. Iltapalaksi normaalit leivät ja nakit ja perunasalaatitkin saivat jäädä kauppaan. Lisäksi olen nyt kolmena päivänä liikkunut. Aika lyhyesti, mutta liikkunut kuitenkin. Sunnuntaina kävin pitästä aikaa lenkillä (hölköttelyä 40 min), maanantaina kahvakuulailin ja eilen treenailin Jillianin tahdissa 30 min. Ennen joulua sain kropan jo tottumaan vähisempään herkutteluun, joulun suklaat addiktoivat taas pahasti, mutta nyt olen onneksi taas paremmassa jamassa eikä herkkuja tee mieli 24/7. Tarkoitus olisi siis jatkaa vähäherkkuisella ja muuten kevyellä ruokavaliolla. Kotona olen näillä näkymin vielä elokuuhun asti kuopuksen kanssa, joten kotiruokaa, salaatteja yms. Välipaloiksi rahkaa ja hedelmiä. Aamupalaan on kuulunut lähes koko elämäni ajan puuro, joten siihen ei tarvitse muutoksia tehdä. SYön myös Valion täyteläistä luonnonjugurttia, joka täytyy jättää sitten pois jos tuntuu siltä, että paino jumittaa. Iltapala on ollut leipää ja tuoremehua. Tavoitteena on tosiaan elää kevyesti, mutta mahdollisimman normaalisti eli teen pieniä, mutta riittäviä muutoksia ja lisäilen muutoksia sitten aina sitä mukaa kun tuntuu, että muutosta ei tapahdu.

Huomenna voisin ottaa mitat kropasta. Ehkä jotkut kuvatkin olisivat paikallaan? Pitäisikö paino julkaista? No se oli tänä aamuna 75,6 kg. Pituutta mulla on 170 senttiä eli ylipainoa BMI:n mukaan tällä hetkellä tasan 3,6 kg. Eka tavoite onkin < 72 kg eli normaalipaino. Myöhemmin sitten < 70 kg ja lopullinen tavoite on jossain 65-70 kg välissä. Mutta ei niistä sen enempää vielä, ensin kohti tuota ensimmäistä tavoitetta.

Ajallisesti mun tavoitteella ei ole kiire. Vaikka laihtuisin 100 g viikossa niin kunhan suunta on alaspäin niin riittää mulle. Sellainen tavoite kylläkin on, että veli menee naimisiin kesäkuussa ja silloin tietysti olisi kiva olla kuosissa. Aikaa häihin on reilu 20 viikkoa eli hyvin olisi aikaa tiputtaa painoa kymmenenkin kiloa, kahdeksaankin olisin varmaan enemmän kuin tyytyväinen. Ei siis mahdoton projekti!

Hyvää ja kevyempää uutta vuotta 2014!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti