Nämä housut oikein pusersivat vatsan housujen vyötärön päälle kaikkien Korkeasaaren eläintenkin riemuksi |
Kauhean ristiriitaisia fiiliksiä liittyen omaan kroppaan. Toisaalta näen siinä tapahtuneen kevään ja kesän aikana rutkasti muutoksia, kiinteytymistä, kapeutumista, lisääntyneitä lihaksia jne. Olen tyytyväinen, että vartalossa riittää voimaa juosta 10 km lenkkejä ja nousta yli 10 metriä kiipeilyseinällä. Samalla kun olen tyytyväinen esim. reisien ja takapuolen pienentymiseen ja tiedostan keskivartalon lihasten vahvistuneen ihan älyttömästi niin koen vararenkaan vatsalla inhottavana ja ällöttävänä. Ja huomiota herättävänä. Ehkä se nyt ei ole räikeän oranssi huutomerkki vartalossani, mutta itse tunnen ja näen sen liian selvästi. Ja se häiritsee ja vaikuttaa pukeutumiseen.
Kiva päivä lasten kanssa litsillä, kuvissa harmittaa selän muhkurat... vaikka eipä ne kyllä pääasiaksi nousseet |
Jotain tarttis tehdä |
Kävipä se nopeasti! :) |
Mitä tästä siis päättelemme. Vartalo on muuttunut ja muutos on tapahtunut parempaan suuntaan. Paljon on silti tehtävissä ja syyt niille huonoille muutoksillekin on tiedossa. Nyt siis järkeä herkutteluun ja viimeistään elokuussa kun loma on ohi niin herkut taas joksikin aikaa katkolle.
Liikunta maistuu. Eilen kävin pitkästä aika pidemmällä lenkillä (reilu 9 km) ja toissapäivänä hyydytin itseni täysin Salmisaaressa kiipeillen. Vajaa tunti taisi mennä kun oli vaan pakko todeta, että kädet eivät enää jaksa. Edellispäivän boulderointi tuntui ja parit haastavat reitit imivät mehut meikäläisestä. Mutta kivaa oli ja kehittymistä on tapahtunut rutkasti!
Tässä jutussa ei ollut oikein mitään järkeä, epämääräistä ajatustenrientoa vain, mutta menkööt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti